Lahjan saaminen ja antaminen
Lahjansaajan täytyy maksaa lahjaveroa, jos lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Myös ennakkoperintö on lahja, josta maksetaan lahjaveroa.
Minkälaisesta lahjasta täytyy maksaa veroa?
Lahjaveroa täytyy maksaa, jos saa samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana lahjoja, joiden arvo on yhteensä 4 000 euroa tai enemmän. Lahjavero määrätään jokaiselta antajalta saaduista lahjoista erikseen.
Esimerkki: Isä ja äiti voivat kumpikin lahjoittaa tyttärelleen, tämän aviopuolisolle ja näiden kolmelle lapselle kullekin verottoman 3 999 euron arvoisen lahjan eli yhteensä 2 x 5 x 3 999 e = 39 990 e. Seuraavan kerran isä ja äiti voivat antaa samoille henkilöille verottomia lahjoja, kun on kulunut kolme vuotta edellisestä lahjoituksesta.
Asunto-osakkeesta tai kiinteistöstä ei voi lahjoittaa tietyn euromäärän (esim. 3 999 euroa) suuruista osaa, vaan se on lahjoitettavissa vain kokonaan tai määräosin (murto-osin), esimerkiksi ¼.
Ennakkoperintö
Rintaperilliselle annettu tavanomaista suurempi lahja katsotaan pääsääntöisesti ennakkoperinnöksi. Ennakkoperintö otetaan huomioon lahjanantajan perinnönjaossa ja se pienentää saajansa perintöosuutta. Ennakkoperintö on luonteeltaan lahja, joten siitä maksetaan lahjaveroa.
Lahjanluonteinen kauppa
Jos kauppahinnaksi on sovittu enintään 75 % (3/4) omaisuuden todellisesta (käyvästä) arvosta, on kyseessä alihintainen eli lahjanluonteinen kauppa. Tällöin käyvän arvon ja sovitun kauppahinnan välinen ero katsotaan lahjaksi.
Esimerkki: Isä myy tyttärelleen 200 000 euron arvoisen huoneiston 130 000 eurolla. Kaupan seurauksena tyttären katsotaan saavan 70 000 euron suuruisen lahjan, josta lahjaveron määrä on 6 910 euroa. Jos kauppahinta olisi yli 150 000 euroa (yli 75 %), lahjaveroa ei määrättäisi.
Vakuutuskorvaus
Edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saadusta vakuutuskorvauksesta määrätään lahjaveroa vasta sitten kun korvausten yhteismäärä kolmen vuoden aikana ylittää 8 500 euroa. Vakuutuskorvausten 8 500 euron verottomaan määrään lasketaan yhteen kaikilta eri antajilta saadut korvaukset.
Laina vai lahja?
Lainaa voidaan pitää lahjana silloin, kun olosuhteista voidaan päätellä, että varoja ei alun perinkään ollut tarkoitus maksaa takaisin. Laina voi olla koroton. Lainasta tulee laatia lyhennyssuunnitelma ja lyhennysten toteutuminen on Verohallinnon pyytäessä pystyttävä näyttämään toteen. Lainan määrän ja lyhennyssuunnitelman tulee olla realistinen velallisen maksukykyyn nähden. Jos lainaa lyhennetään jatkuvasti kolmen vuoden välein annettavilla verovapailla lahjoilla, voidaan laina katsoa verotuksessa lahjaksi.
Alaikäisellä lapsella ei tavallisesti ole mahdollisuuksia lyhentää lainaa. Jos alaikäisellä ei ole tuloja, joilla lainaa olisi mahdollista lyhentää, pidetään vanhemmilta saatua lainaa pääsääntöisesti lahjana.
Tavanomainen koti-irtaimisto ja koulutusta varten annettu lahja voivat olla verottomia.
Lahjaveroilmoitus on annettava aina, kun lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän.
Lahjan arvona lahjaverotuksessa pidetään lahjan käypää arvo lahjoitushetkellä. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä myyntihintaa.
Lahjanantaja voi pitää itsellään hallintaoikeuden antamaansa lahjaan. Hallintaoikeuden pidättäminen vähentää lahjasta maksettavaa veroa.
Perinnönjättäjän perillisilleen antamat lahjat voivat olla joko ennakkoperintöä tai tavallisia lahjoja.
Verohallinto lähettää perinnön tai lahjan saajalle verotuspäätöksen ja tilisiirrot, joihin on merkitty maksettava veron määrä ja eräpäivä.